Jarno Alastalo Ääni hiljaisille ja särkyneille mielille

Mielenterveysviidakossa

  • Mielenterveysviidakossa

Tavoitteenani on päästä kodistani kohti omaa elämää, mutta mielenterveysongelmien parissa olevan ei ole helppo päästä kohti tavoitetta. Ensinnäkin minulla on kädessäni vain yksi raha ja kolmen lusikan verran elämänvoimaa. Arjen sattumusten kautta saatan saada lisää rahaa tai lusikoita, mutta myös elämään muuten vaikuttavia kortteja. Omaan elämään pääsyyn tarvitaan normaalisti kymmenen lusikkaa, mutta sain myös kortin: “Kuulut sukupuolivähemmistöön. Tarvitset 13 lusikkaa päästäksesi omaan elämään.” Tasan eivät mene elämän kortit.

Kyseessä on Mielenterveysviidakossa-lautapeli, joka asettaa pelaajan elämään mielenterveyden haasteiden parissa olevan arkea ja kohtaamaan byrokratian rattaiden syvät syöverit. Matkalla on terveyskeskusta, baaria, virastoa, terapiaa, lääkäriä sekä harrastusta. Minulla ei käynyt tuuri edes harrastuksessa, sillä paikka oli kiinni. Parturissakaan kaljulle ei käynyt hyvin.

Koala järjesti yhdessä Lapinlahden Lähteen kanssa hieman erilaisen vaalipaneelin (ehkä parhaimman koskaan), jossa eri puolueiden ja liikkeen ehdokkaat pääsivät kokemaan kuinka haasteellista on saada apua ja jatkaa normaalia elämistä. Lääkäriinkään ei niin vain päässyt, sillä yksi pelaaja joutui heti lähtemään pois terveyskeskuksesta. Toiselle kävi onni, kun sai virastosta hieman rahallista tukea. Toisella meni hieman paremmin ja hän voitti lotossa.

Muutaman tunnin pelisessio sai kaikki miettimään, että miten elää kun kaikki ei menekään niin kuin toivoisi. Apua ei saakaan heti ja rahat ovat loppuneet. Mielenterveysviidakossa-lautapeli pitäisikin olla kaikille tuleville kansanedustajille pakollinen, koska edustajien pitää ymmärtää mielenterveyden haasteiden parissa olevien tuska. Tämä peli vahvistaa empatiaa. Uskon, että sillä olisi vaikutusta myös päätöksentekoon ja siten voisimme hieman karsia mielenterveysviidakon byrokratian rattaita.

Kehotan tutustumaan pelin kehittääjään Koala-ryhmään https://www.facebook.com/koalaryhma/

 

Ps. minä olin tuo harmaa introvertti hiirulainen pelilaudalla.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän AnssiPajala kuva
Anssi Pajala

"Mielenterveysviidakossa-lautapeli pitäisikin olla kaikille tuleville kansanedustajille pakollinen, koska edustajien pitää ymmärtää mielenterveyden haasteiden parissa olevien tuska."

Ihmisenä, joka joutuu päivittäin pelaamaan tuota peliä oikeassa elämässä ja seuraamaan läheltä myös muutaman muun pelionnea, olen erittäin vahvasti samaa mieltä. Toistaiseksi hallitsevin piirre Suomen mielenterveyspolitiikassa on ollut empatian täydellinen puuttuminen.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Minkä ihmeen takia Pylkkösen pitää tulla oksentamaan mielenterveysasioita koskevaan ketjuun. Häpeäisit edes.

Käyttäjän AnssiPajala kuva
Anssi Pajala Vastaus kommenttiin #4
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #5

Yksi narsismin tunnusmerkeistä on se, että narsisti kokee hänellä olevan oikeus muiden yli ja lisäksi hän pyrkii hyötymään muista. Osuu sinuun erityisen hyvin.

Käyttäjän AnssiPajala kuva
Anssi Pajala Vastaus kommenttiin #8

Älä viitsi. Kaihinen lahnakin osaa lukea tarpeeksi hyvin nähdäkseen, mistä tässä on kyse.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #4

Koska eräät idiootit eivät osaa olla kiitollisia siitä mitä muut heidän eteensä tekevät.

Käyttäjän AnssiPajala kuva
Anssi Pajala Vastaus kommenttiin #7

Ajatteletko samoin syöpäpotilaista, jotka eivät ole täysin tyytyväisiä syövän hoidon tilaan julkisella puolella? Ja jos et, niin miksi et?

Käyttäjän AnssiPajala kuva
Anssi Pajala

Pylkkönen on aikaisemmin mm. vaatinut työleirejä mielenterveyskuntoutujille. Itse olen vaatinut ylläpidolta tämän moraaliltaan sairaan vihanlietsojan bannaamista, mutta ilmeisesti mielenterveyskuntoutujat ovat ryhmä, jota vastaan täällä saa vapaasti vihapuhua. Se kertoo erittäin ikäviä asioita tästä alustasta. Vai voiko joku rehellisesti väittää, että esimerkiksi arabitaustaisia ihmisiä toistuvasti työleireille vaatinut kirjoittaja saisi vapaasti jatkaa verbaalista oksenteluaan?

Mittani on täysi, ja minunkin on saatava puhua yhtä vapaasti kuin Pylkkönen. Varsinkin kun tämä minun jahtaamiseni on ihan suoraa vainoamista ja nettikiusaamista. Pylkkönen on oksettava ilmestys, joka on perinpohjaisesti epäonnistunut ihmisenä. Jos hänellä on lapsia, heidät tulee välittömästi huostaanottaa, koska nykyisellään he eivät kasva terveessä ympäristössä.

Käyttäjän AnssiPajala kuva
Anssi Pajala

Sanotaanpa vielä pari asiaa. Olen suurelta osin kiitollinen siitä hoidosta, jota olen mielenterveyskuntoutujana itse saanut. Osa henkilökunnasta tekee todellakin kaikkensa häpeällisen huonojen resurssien puitteissa. Sitä ei tule kiistää eikä vähätellä.

Hoito, jota poliittisten päätösten johdosta on tarjolla, on sitten toinen juttu. Kuntoutuspsykoterapiaa saa vain, jos pystyy sitoutumaan siihen pitkäksi aikaa siten, että voi maksaa siitä osan itse. Monelle potilaalle tämä ei ole mahdollista. PTSD:n ja esimerkiksi sen erään muodon, uskonnollisen traumaoireyhtymän, hoito on täysin retuperällä.

Sairaaloissa potilaat saattavat kohdata suoranaista kidutusta. Jos esimerkiksi potilaan 2X2 mg alpratsolaamilääkitys lopetetaan suoraan seinään, seurauksena on heroiinin vieroitusoireita pahempi kärsimys ja mahdollinen aivovaurio. Silti tällaista ja vastaavaa tapahtuu vähän väliä (onneksi ei minulle).

Itsemurhaa yrittäneet saattavat kuulla hoitohenkilökunnalta, että olisi meillä oikeitakin potilaita. Anteeksi mitä, ja millaisia hirviöitä oikein katsotaan hoitotyöhön sopiviksi?

Pylkkösen mielestä mielenterveyspotilaiden tulee olla syvästi kiitollisia kaikista murusista, joita yhteiskunnan pöydältä tippuu. Ajatteleekohan hän samoin syöpäpotilaistakin, ja jos ei, niin miksi ei?

Moni meistä hulluista on myös käynyt töissä ja maksanut veroja, minä esimerkiksi. Mielenterveyshoitajani mukaan olen tehnyt näin siitä huolimatta, etten ole ollut oikeasti työkunnossa. Työt tulivat hoidettua, mihinkään muuhun ei riittänyt voimia. Halusin tehdä osuuteni, mitä ilmeisimmin epäviisaasti, ja eipä tuosta kiitostakaan näköjään tipu. Saanko vaatia minkäänlaista vastinetta verorahoilleni ja sille, että edes yritin?

Ihmisoikeuksia halveksivien kulttien annetaan yhä toimia vapaasti ja aiheuttaa ihmisille pysyvää vahinkoa, kuten itselleni kävi. Tietämättömyydestä se ei johdu, vaan välinpitämättömyydestä. Asianmukaisen puuttumisen tietoisesti laiminlyövä yhteiskunta on siitä suoraan vastuussa. Kuinka syvään minun pitäisi sille kumartaa?

Toimituksen poiminnat